Pekka Niittyvirta & Timo Aho (FI) – Lines (Helsinki)

Tapahtuman esittely

Huom: Teos levittäytyy neljään sijaintiin Kaivopuistossa sekä Särkän saarelle etelän suuntaan katsottaessa. Teos on nähtävissä kokonaisuudessaan Isolta Puistotieltä.

Teos on nähtävissä myös Lux Aamussa 9.–10.1.2025 klo 7–9.

Installaatio luo immersiivisen kokemuksen, joka visualisoi ilmastonmuutoksen aiheuttamaa merenpinnan nousua.

Ilmastonmuutospaneeli IPCC:n raporttiin ja paikallisen maanpinnan korkeuteen perustuvat skenaariot ulottuvat lähivuosikymmenien realistisista ennusteista spekulatiivisempiin arvioihin satojen vuosien päähän.

Installaatio käsittelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutteista suhdetta ja ympäristövaikutuksia.

Timo Aho & Pekka Niittyvirta
Timo Aho ja Pekka Niittyvirta ovat helsinkiläisiä kuvataiteilijoita, jotka tunnetaan paikkasidonnaisista valoinstallaatioistaan. Taiteilijat tekevät yhteistyötä tutkijoiden kanssa luodakseen tieteellisesti tarkkoja installaatioita, jotka ovat usein vuorovaikutuksessa vuoroveden ja auringon kaltaisten luonnon elementtien kanssa. Skotlantilaisessa Taigh Chearsabhagh -museossa ja -taidekeskuksessa vuonna 2018 ensimmäisen kerran nähty Lines (57° 59 ́N, 7° 16 ́W) hyödynsi 120 metriä synkronoitua valoviivaa kuvaamaan merenpinnan nousun tuhoisia seurauksia vuorovesimuutosten yhteydessä. 

Aho ja Niittyvirta jakavat intohimon yhteiskunnallisiin ja ekologisiin kysymyksiin ja pyrkivät käsittelemään ajankohtaisia ilmiöitä julkisissa tiloissa. Heidän viimeaikaisiin yhteistöihinsä (2022–2023) kuuluvat laajamittaiset valoinstallaatiot eri puolilla Irlantia yhteistyössä Dublinin Trinity College Dublinin, Maynoothin yliopiston ja A4-tutkimusryhmän tiedemiesten ja tutkijoiden kanssa sekä projektit Turun taidemuseon, Google Arts and Culturen ja UNTITLED Art Miamin kanssa.

Lista sijainneista:

1. Aallonmurtaja. 2,1 m merenpinnasta. Voi jäädä korkean veden alle arviolta jo vuonna 2065.
2. Kaatunut salava. 4,1 m. Korkean veden alle 2110-luvulla.
3. Vaahterat. 5,6 m. Korkean veden alle 2140-luvulla.
4. Rapakivilohkare. 8,8 m. Korkean veden alle ennen vuonna 2300.
5. Tähtitorni. 20,1 m. Korkean veden alle mahdollisesti jo 2500-luvulla.

Sijainneissa 1.–3. merenpinnan korkeusennusteeksi on valittu IPCC:n AR6-raportin matalan todennäköisyyden skenaarion* 95 prosentin todennäköisyysjakauman ylin arvo. Tämä on yläpään skenaario, jossa päästöjen kasvua ei saada hillittyä. Vaikka näin suuri ja nopea merenpinnan nousu onkin epätodennäköinen, sitä ei voida täysin poissulkea. Meriveden nousu on laskettu suhteessa 1995–2014 keskiarvoon. Siihen on lisätty Helsingin tähänastinen vedenkorkeusennätys, joka on 151 cm (teoreettinen keskivesi). Sen lisäksi että ilmaston lämpeneminen nostaa vedenpinnan keskimääräistä korkeutta, niin se myös lisää vedenkorkeuden vaihtelua ja äärimmäisen korkeaveden riskiä. Aaltojen vaikutus nostaa veden pintaa vielä korkeammalle myrskyissä.

Kaupunki on arvioinut, että eteläisessä Helsingissä turvallinen rakentamiskorkeus vuoteen 2100 mennessä olisi +292 cm suhteessa nykyiseen merenpintaan ja aallokolle alttiissa paikoissa peräti +335 cm. Turvallinen rakentamiskorkeus tarkoittaa matalinta korkeutta, johon asti tulvaveden ei pitäisi nousta edes poikkeuksellisen voimakkaissa meritulvissa. Tätä matalammalle rakennetut talot saattavat siis altistua meritulville jo ennen vuotta 2100.

Nämä arviot ottavat huomioon maankohoamisen vaikutuksen, joka Helsingin seudulla on enää alle +4 mm vuodessa.

Päästöjen kehityksellä on väliä: maltillisella SSP2-4.5 Medium Confidence -skenaariolla merenpinta nousee vain arviolta 36 cm vuoden 2150 mennessä (50 % todennäköisyysjakauman keskimmäinen arvo) ja jopa aallonmurtaja säilyy siihen asti vedenpinnan yläpuolella.

Sijainti 4., Rapakivilohkareen arvioitu ajankohta perustuu artikkeliin ”A high-end estimate of sea level rise for practitioners” (2022), jossa on pyritty arvioimaan mahdollista merenpinnan nousua kauempana tulevaisuudessa, mikäli maapallon lämpötilaa jatkaa nousuaan.

Sijainti 5., Tähtitornin arvion lähtökohtana on, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli viimeksi yhtä korkea nyt plioseenikaudella 3 milj. vuotta sitten. Tällöin keskimerenpinnan korkeus oli arviolta 17,5 m (± 6,4 m) nykyistä korkeammalla. Koska mannerjäätiköiden sulaminen on varsin hidas prosessi, vedenpinta ei nouse näin korkealle tasolle kuin vasta vuosisatojen kuluessa, mutta prosessi on hitaudestaan huolimatta vääjäämätön, jos maapallon keskilämpötilaa ei saada käännetyksi laskuun.

*) Sixth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change, very high GHG emissions scenario (SSP5-8.5 Low Confidence)

Datan käsittely ja kartta: Koponen+Hildén koponen-hilden.fi

Lähteet:

NASA 2016. ’Sea Level Projection Tool’.

Ilmatieteen laitos, 2024. ’Vedenkorkeustilastot’.

van de Wal, R. S. W., et al. 2022. ’A high-end estimate of sea level rise for practitioners’. Earth’s Future, 10, e2022EF002751.

Hollyday, A. et al. 2023. ’A Revised Estimate of Early Pliocene Global Mean Sea Level Using Geodynamic Models of the Patagonian Slab Window’. Geochemistry, Geophysics, Geosystems, 24(2), p. e2022GC010648. 

Pellikka, H. et al. 2022. ’Probabilistic projections and past trends of sea level rise in Finland’. Natural Hazards and Earth System Sciences. 

Kahma, K. et al. 2024. ’Ohje turvallisten rakentamiskorkeuksien soveltamiseksi Helsingin merenrannoilla’. Kaupunkiympäristön aineistoja 2024:13. 

Kategoriat

Keskustan teoskokonaisuus, Lux Aamu

Kartta