Juha Rouhikoski: Miksi valitsin teoksen?
En lähtökohtaisesti valinnut teosta vaan taiteilijan. Katariina Sourin, joka on viime vuosina noussut kiinnostavaksi kuvataidekentän tekijäksi. Taiteilijan, jonka harteilla painaa menneisyyden luoma painolasti ja jonka teoksia monet rakastavat, mutta joita harva taidelaitos esittää.
Aika tuntui kypsältä ehdottaa hänelle hanketta, jossa hän pystyisi hyödyntämään maalaustekniikkaansa ja runsasta värien käyttöään suurikokoisen projisointiteoksen valmistamiseen valotaiteen tapahtumaan. Vastaavan laajuista analogisilla projektoreilla toteutettua still-projisointia ei ole koskaan Suomessa toteutettu.
Teosteemaksi taiteilija sai taiteen ja tieteen yhdistämisen, joka on Lux Helsinki 2024 tapahtuman kantava teema. Teema vei taiteilijan assosiaatiot aluksi luontoon ja alkemiaan.
Alkoi syntyä rikkaita ja värikkäitä ihmisen ja luonnon välistä suhdetta kuvaavia maalauksia. Jälki oli tuttua Souria, vaikkakin hän joutui muuttamaan maalaustapaansa ajatellen, että hän ei tee öljyvärimaalauksia, vaan aihioita, joista lopullinen teos valon avulla muodostetaan.
Kuraattorina en kaikkien teosten teemoista pitänyt, mutta kyse oli isommasta kokonaisuudesta, jota ei tulisi arvioida yksittäisten kuvien kautta. Teoksissa esiintyviä hahmoja ei ollut tarkoitus vertailla eikä rinnastaa toisiinsa. Ne olivat taiteilijan mielenmaisemia, kuvia, joista teoskokonaisuus ja taiteilijan luoma maailma muodostuu.
Kuvaston hahmot, jotka viittaavat alkuperäiskansoihin toivat kokonaisuuteen jännitettä ja tästä käytiin kuraattorikollegan kanssa ohjaavaa keskustelua. Oma virheeni kuratointiprosessissa oli se, etten siinä vaiheessa nähnyt tarpeelliseksi pyytää projektiin vähemmistöasiantuntijan apua. Tästä virheestä olen pahoillani ja pyydän sitä anteeksi.
Jos jokin kuva tuntuu vähäisessäkään määrin koskettavan sensitiivisiä asioita se luultavimmin myös tekee niin.
Samaan aikaan on kuitenkin muistettava, että taiteen tekeminen siten, ettei se varmuudella loukkaa ketään, on mahdotonta. Tarkoituksellinen ja tietoinen loukkaaminen on eri asioita eikä taiteilija Souri ole teoksellaan tietääkseni pyrkinyt niin toimimaan.
Aiheesta käyty keskustelu on ollut selvästi äärimmäisen tarpeellista ja toivoakseni opettavaista kaikille. Haluan ajatella, että käyty keskustelu auttaa kaikkia osapuolia ymmärtämään edes hiukan toisten näkemyksiä ja kantoja ja löytämään sovinnollisen tavan elää ja kokea taidetta ja maailmaa yhdessä.
Kaikkia kunnioittaen,
Juha Rouhikoski
Taiteellinen johtaja
Lux Helsinki