Pandemia-aika on selviytymistaistelu tapahtuma-alalle
Sun Effects on suunnitellut ja tuottanut satoja kaupunkitilaan sijoittuvia valo- ja videotaideprojekteja viimeisen vuosikymmenen aikana Suomessa ja ulkomailla. Lux Helsingin kuratoinnista ja teknisestä toteutuksesta se on vastannut nyt jo kymmenen vuoden ajan.
”Tavoitteemme on edistää valo- ja videotaiteen asemaa, ja Luxin kautta olemme pystyneet toteuttamaan tätä missiotamme hienosti”, sanoo Sun Effectsin taiteellinen johtaja Matti Jykylä.
Pandemia-aika on ollut taidekentälle ja tapahtumateollisuudelle ennennäkemättömän vaikea. Sun Effectsillä töistä suli keväällä 2020 pois 90 prosenttia, kun tapahtumia jouduttiin perumaan. Tänä vuonna tilanne on kuitenkin parantunut, kun tapahtumia on taas pystytty järjestämään.
Yritys on tehnyt muun muassa kiinteitä julkisivujen valaistuksia, näyttelyitä ja interaktiivisia kokeellisen markkinoinnin projekteja. Uusia pandemia-ajan asiakkaita ovat olleet muun muassa joulupukki ja presidentti. ”Kaikki kivet on käännetty että saataisiin pidettyä henkilökunta alan töissä kiinni”.
Tapahtumien ja festivaalien tulevaisuus on vielä kysymysmerkki. Tilanne taide- ja tapahtuma-alalla ei palaudu normaaliksi hetkessä, vaan se vaatii paljon työtä ja entistä enemmän valtion tukea.
“Yhteiskunnasta on kadonnut järjetön määrä iloa, kun taidetta ei päästä missään esittämään. Se vaikuttaa paitsi koko taide- ja kulttuurikenttään, myös tavallisiin ihmisiin, sillä taide lisää hyvinvointia ja vaikuttaa suoraan mielenterveyteen”, Jykylä sanoo.
Lux on valopilkku taiteilijoille ja valoteknikoille
Valotaideosaaminen on Suomessa maailmanluokkaa, mutta pitkään jatkunut epävarma tilanne on saanut monia vaihtamaan alaa.
”Kun monen huippuammattilaisen työt ovat vähentyneet tai loppuneet kokonaan, huolettaa, miten käy suomalaisen valo- ja videotaideosaamisen. Valotaide on merkittävä osa myös meidän kollektiivimme identiteettiä, se on meille työtä ja ammatti. Se on ihmisten palkkatyö. Yritysten näkökulmasta haastavinta on epätietoisuus. Jos mennään koko ajan muutaman viikon päähän tiedossa olevilla rajoituksilla, on käytännössä mahdotonta rakentaa ainakaan suurtuotantoja. Monia projekteja tehdään vuoden tai pidemmälläkin aikajänteellä.”
Onneksi valoa ja toivoa on näkyvissä. Tuleva Lux tuo paitsi iloa kävijöilleen, myös pienen valopilkun monen taiteilijan ja valoteknikon korona-arkeen.
”Interaktiiviset ja kosketusta vaativat teokset menevät hetkeksi pöytälaatikkoon, mutta se ei sinänsä muuta valo- ja videotaiteen luonnetta.”
Jykylän toivo kiteytyy rokotekehitykseen ja siihen, että valtiolta tulee lisää tukea kulttuurialan toimijoille. Valotaiteesta hän ei ole huolissaan.
“Valo- ja videotaide ovat moneen taipuvia välineitä. Ne tulevat olemaan ensimmäisiä taidemuotoja, jotka breikkaavat pandemian jälkeen tapahtumakonsepteissa. Tapahtuma-ala on toki kiitollinen valtiolta saamistaan tuista, mutta jos vertaa muihin maihin, esimerkiksi Ruotsiin tai Tanskaan niin Suomen tuet ovat olleet melko Mikki Hiiri -tasoa. Meillä ollaan huolissaan, että kilpailu vääristyy tukien myötä, mutta tosiasiassa ala on erittäin kansainvälinen ja tätä menoa se kilpailu vääristyy nimenomaan suhteessa kansainvälisiin verrokkeihin nähden”, Jykylä päättää.
Yhteistyössä:
Kuva: Lux Architecture – Uimastadion